Maaseudun rauhassa sijaitseva Punkalaidun on kooltaan vain hieman yli 350 neliökilometriä. Vaikka kunta on kooltaan pienemmästä päästä Suomessa, löytyy sen alueelta muutamia varsin kiinnostavia nähtävyyksiä. Punkalaitumella vieraillessa tutustumisen arvoisia nähtävyyksiä ovat muun muassa jokisilta ja pappila.
Historian havinaa
Punkalaidun on saanut todennäköisesti nimensä alueen halki virtaavasta joesta, Punkalaitumenjoesta. Punka on merkinnyt tuolloin syvännettä ja laitio väylää. Punkalaitumella on pitkä historia, koska asutusta on keskittynyt juurikin joen varrelle. Joen lisäksi alueella ei ole juurikaan muita vesistöjä. Noin kolmasosa Punkalaitumen pinta-alasta on peltoa. Joen yli on rakennettu vierailijoita kiinnostava jokisilta. Jokisilta on rakennettu yhdistämään Punkalaitumen kirkko pappilan rakennukseen. Jokisilta rakennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1931 ja uusittiin vuonna 1955. Vuoden 1966 kevättulvien ja Punkalaitumenjoen ruoppaustöiden jälkeen silta jouduttiin korjaamaan jälleen. Se on malliltaan riippusiltamainen ja väriltään puhtaan valkoinen. Silta on tarkoitettu vain kävelijöille ja muulle kevyelle liikenteelle. Jokisiltaa pitkin kulkee ulkoilijoille tarkoitettu Pitäjänpolku. Pitäjänpolkua ylläpitää sen suunnitelleet Pitäjämäen kyläyhdistys ry sekä Latu ja Polku ry. Pitäjänpolku kulkee ympäri Punkalaidunta asutusten, pelto- ja jokimaisemien keskellä. Lähtöpaikat Pitäjänpolulle ovat Punkalaitumen kunnanvirasto tai vaihtoehtoisesti pappila. Se on merkitty keltaisin nauhoin. Lähtöpaikoista kunnanvirastolta tai pappilasta voi myös ottaa mukaansa kartan ja vihon. Vihkoon voi merkitä kulkeneensa kyseisen polun läpi.
Jokisillan lisäksi kiinnostavia kohteita Punkalaitumella onkin edellä mainittu pappila. Pappilan päärakennus on valmistunut vuonna 1897. Se edustaa tyyliltään uusrenessanssia. Peruskorjauksen rakennus sai vuonna 1977. Punkalaitumella sijaitseva pappila on yksi Suomen suurimmista pappiloista. Pappilat ovat aikaisemmin toimineet kristillisen kirkon seurakuntien pappien työsuhdeasuntoina. Aikaisemmin pappeja on koskenut asumisvelvollisuus. Punkalaitumen pappila on osin kaksikerroksinen. Sen on suunnitellut vammalalainen rakennusmestari Kaarle Kulmala. Päärakennus on väritykseltään vaalea ja sitä ympäröi puistoalue. Pappila toimii nykypäivänä kirkkoherranvirastona sekä kokoontumispaikkana paikallisille toimijoille. Pappilan tiloista löytyy kerhohuoneen ja kokoushuoneen lisäksi keittiötilat. Se toimii myös työtilana paikalliselle kasvatustyöntekijälle ja kanttorille.
Punkalaitumen rakennukset ja rakennelmat houkuttelevat vieraita pitkällä historiallaan. Ne tuovat nykypäivään tuulahduksen menneistä ajoista ja johdattelevat miettimään aikoja vuosikymmenten taakse.